Sámegielat gullet urálalaš giellajoavkku suoma-ugralaš suorgái. Lagamus fuolkegielat leat nuortamearrasuopmelaš gielat, dego suoma- ja esttegielat. Sámegielaid árbevirolaš hupmanguovlu gokčá guovlluid gitta Gaska-Ruoŧa Dalarnas Guoládatnjárgga nuortageaži rádjái Ruoššas. Dán áigge sámegielat hubmojuvvojit maiddái árbevirolaš hupmanguovllu olggobealde ovdamearkka dihtii Suoma, Ruoŧa ja Norgga oaivegávpotguovlluin muotkumiid dihtii.
Sámegielat leat dán áigge 9–10, dan mielde, ahte rehkenastojuvvogo Ruoššas hubmojuvvon áhkilsámegiella juo jáddan vai ii. Sámegielaid gaskkas leat erohusat ja mađi guhkit lea gielaid geográfalaš gaska dađi stuoribut šaddet erohusat ja iežá sámegielaid hubmiid gaskasaš gulahallan váttásnuvvá.
Buot sámegielaid árbevirolaš hupmanguovlluid rájit eai čuovo riikkaid rájiid. Dušše anárašgiela, mii hubmojuvvo Suomas ja gieldda-, dárje- ja áhkkilsámegielaid, mat hubmojuvvojit Ruoššas hupmanguovllut leat ovtta riikka siskkobealde. Davvisámegiela hupmanguovlu leabbá Supmii, Ruŧŧii ja Norgii. Lulli-, ubmi-, bihtán- ja julevsámegielaid hupmanguovllut leat Ruoŧas ja Norggas ja nuortalašgiella Ruoššas, Suomas ja Norggas.
NUORTALAŠGIELLA
Nuortalašgiella lea hubmojuvvon árbevirolaččat Ruoššas Guoládatnjárggas ja dasa guoski guovlluin Suomas ja Norgga. Dán áigge stuorámus oassi nuortalašgiela hubmiin ássá Anára gielddas Suomas. Lea árvaluvvon, ahte sullii 300 olbmos lea nuortalašgiella eatnigiellan Suomas. Ruoššas lea soames hubmi ja Norgga nuortalašgiella lea gosii jávkan.
Nuortalašgiela čállinvuohki
Nuortalašgiela čállinvuogi ráhkadeapmi álggii 1970-logus. Vuosttaš áppes almmuhuvvui 1972 Čeavetjávrri skuvllas. Dálá čállinvuohki lea ráhkaduvvon 1990-logus.
Nuortalašgiela alfabehtat: A a, Â â, B b, C c, Č č, Ʒ ʒ, Ǯ ǯ, D d, Đđ, E e, F f, G g, Ǧ ǧ, Ǥ ǥ, H h, I i, J j, K k, Ǩ ǩ, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o, Õ õ, P p, R r, S s, Š š, T t, U u, V v, Z z, Ž ž, Å å, Ä ä
ANÁRAŠGIELLA
Anárašgiella lea hubmojuvvon árbevirolaččat Anárjávrri birrasiin. Anárašgielas leat sullii 300–400 hubmi dan mielde mot giellamáhttu meroštallojuvvo. Hubmiid lohkomearri lea lassánan jeavda guhkesáigásaš giellaealáskahttinbargguid dihtii.
Anárašgiela čállinvuohki
Dálá anárašgiela čállinvuohki dohkkehuvvui 1996, ja dálá alfabehtalašortnet dohkkehuvvui 2014.
Anárašgiela alfabehtat: a â á ä b c č d đ e f g h i j k l m n ŋ o p r s š t u v y z ž
DAVVISÁMEGIELLA
Davvisámegielas lea sámegielain buot stuorimus hupmanguovlu ja hubmiid lohkomearri. Hupmanguovlu lea viiddis. Dat gokčá guovllu lullin Ruoŧas Jiellevári nuortadavvioasis ja Norgga bealde Ofuohtas gitta Norggas Nuorta-Finnmárkku Várjjaga rádjái. Hupmanguovlu olle maiddái Suoma beallái, ja dasa gullet Eanodaga ja Ohcejoga gielddat, Anára gieldda oarjeoassi ja maiddái Soađegili davimus oassi. Árvalusat hubmiid mearis molsašuddet. Lea árvaluvvon, ahte livčče 20 000–25 000 hubmi.
Davvisámegiela čállinvuohki
Davvisámegiela dálá čállinvuohki váldojuvvui atnui jagi 1979 Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Ovdal dan Norggas ja Ruoŧas lei geavahusas aktasaš čállinvuohki ja Suomas fas iežas.
Davvisámegiela alfabehtat: a, á, b, c, č, d, đ, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, ŋ, o, p, r, s, š, t, ŧ, u, v, z ja ž.
Dasa lassin diftoŋggaid čállimis geavahuvvojit bustávvaovttastumit ea, ie, uo, oa.
JULEVSÁMEGIELLA
Julevsámegiela hupmanguovlu gokčá guovllu Norggas davvin Bálágis Sáltoduoddarii (Saltfjellet) lullin. Ruoŧa bealde julevsámegiela hupmanguovlu gokčá guovllu Bihtánjogas Gáidunetnui Jiellevári gielddas Norbottena leanas. Lea árvaluvvon, ahte julevsámegielas livčče sullii 650 aktiivvalaš geavaheaddji.
Julevsámegiela čállinvuohki
Jagi 1983 dohkkehuvvui čállinvuohki, mii lea geavahusas dál. Čállinvuohki vuođđuduvvá Bergland-Ruonga čállinvuohkái.
Julevsámegiela alfabehtat: a, á, b, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, ŋ, o, p, r, s, t, u, v, å, ä
Dasa lassin geavahuvvojit bustávvaovttastumit sj, tj, ts, nj, dj ja ie, uo, oa sihke vierro- ja loatnasániin ruoŧa- ja dárogiela alfabehtaid bustávaid.
BIHTÁNSÁMEGIELLA
Bihtánsámegiela árbevirolaš hupmanguvlui gullá Ruotas Árjepluove gielddas ja Norggas čuovvovaš gielddat: Bájddár, Gildeskål, Meløy, Rødøy, Sálát, Fuossko ja Bådåddjo. Lea árvaluvvon, ahte bihtánsámegielas livčče 30–50 hubmi, main measta buohkat ásset Ruoŧas.
BIHTÁNSÁMEGIELA ČÁLLINVUOHKI
Bihtánsámegiela oaččui virggálaččat normerejuvvon čállinvuogi 20.08.2019.
Bihtánsámegiela alfabehtat: a, á, b, d, đ, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, ŋ, o, p, r, s, t, ŧ, u, v, å, ä.
Dasa lassin sáhttet bustávat c, q, x, y, z geavahuvvot vierro- ja loatnasániin ja namain.
UBMISÁMEGIELLA
Ubmisámegiela hupmanguovlu lea Ubmieanu ja Bihtáneanu gaskkas, earret Árjepluovi duottarguovlu. Ubmisámegiela árbevirolaš hupmanguovlu olle maiddái Norgga beallái, muhto gos eai leat šat hubmit. Árvalusat ubmisámegiela hubmiid lohkomearis leat gaskkal 10–20.
Ubmisámegiela čállinvuohki
Ubmisámegiela oaččui virggálaččat dohkkehuvvon čállinvuogi 6.4.2016.
Ubmisámegiela alfabehtat: a á b d đ e f g h i ï j k l m n ŋ o p r s t ŧ u ü v y å ä ö
LULLISÁMEGIELLA
Lullisámegiela hupmanguovlu gokčá (čavgeš meroštallama mielde) Ruoŧa beale suopmanat lullin Eajra rájes Ubmietnui davvin ja Norgga bealde lullin Engerdales Vaapste rádjái davvin. Lullisámegiela hupmet sullii 500–1000 olbmo.
Lullisámegiela čállinvuohki
Norgga girko- ja oahpahusdepartemeantta ja Ruoŧa Skolöverstyrelse ovttas dohkkehedje lullisámegiela čállinvuogi 1978. Čállinvuogi leaba ráhkadan Knut Bergsland ja Ella Holm Bull.
Lullisámegiela alfabehtat: a, b, d, e, f, g, h, i, ï, j, k, l, m, n, o, p, r, s, t, u, v, y, æ(ä), ø (ö) ja å.
Maiddái bustávat c, q, w, x ja z geavahuvvojit, muhto dušše vierissániin. Daid bustávaid lassin geavahuvvojit earet eará bustávvaovttastumit aa, ae, ea, ee, ie, ïe, oe, ua, ue, yö, öö, åa, åe, åå ja ng, nj, sj, tj, ts.
GIELDDASÁMEGIELLA
Gielddasámegiella hubmojuvvo Ruoššas Guoládatnjárgga sisosiin. Stuorámus oassi hubmiin ásset Lujávrris (Lovozeros) Lea árvaluvvon, ahte 100 olbmo geavahit giela aktiivvalaččat ja 200 olbmos lea buorre passiivvalaš máhttu gielas.
Gielddasámegiela čállinvuohki
Gielddasámegiela čállinvuohki váldojuvvui atnui 1987. Čállinvuogis geavahuvvojit kyrillalaš bustávaid lassin latiinnalaš bustávaid h ja j.
DARJJESÁMEGIELLA
Dárjjesámegiela árbevirolaš hupmanguovlu gokčá Ruoššas Guoládatnjárgga nuortaoasi. Dán áigge ležžet dušše moadde hubmi. Gielas ii leat iežas čállinvuohki.
ÁHKKILSÁMEGIELLA
Muhtin gálduin muitaluvvo, ahte áhkkilsámegiella livččii jávkan jagi 2003. Muhtin gálduin fas muitaluvvo, ahte gielas livččii vel okta hubmi ja muhtin olbmot máhttet dan passiivvalaččat. Áhkkilsámegiella hupmanguvlui gullet Babino, Girvasozero ja Yokostrovo gilit Guoládatnjárggas Ruoššas. Gielas ii leat dohkkehuvvon čállinvuohki.
Gáldut
Gáivuona giellaguovddáš, Sámi Giellagáldu ja Riddu Riđđu 2013: Dån tsámada tjavga.
http://docplayer.net/48634381-Dan-tsamada-tjavgga-you-whisper-loudly.html.
Moseley, Christopher (ed.) 2010: Atlas of the World’s Languages in Danger, 3rd edn. UNESCO Publishing, Paris
Lund, Svein 2010: Bidumsáme, Artihkkal girjjis 4 Davvi Girji http://skuvla.info/skolehist/pite-s.htm.
Sámi Giellalávdegotti arkiivvat.
Sammallahti, Pekka 1998: The Saami Languages, An Introduction. Davvi girji.
Ruoŧa Sámediggi : Umesamiska. Vižžon 25.9.2017. https://www.sametinget.se/umesamiska.
Scheller, Elisabeth 3.7. 2017: Romssa universiteahtta, e-boasta.
Suoma Sámediggi 2017: Sámegiella. Vižžon 25.9.2017. http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=112.
Store Norske Leksikon 2018: Samisk. Noudettu 26.11.2018. https://snl.no/samisk.
Norgga Sámediggi 2017: Fáktadieđut sámi gielaid birra. Vižžon 25.9.2017. https://www.samediggi.no/Balvalusat2/Giella#section-Faktadiedut-sami-gielaid-birra
Vangsnes, Øystein 2012: Pitesamisk-eit forsvinnande lite språk i Skandinavia. Vižžon 6.2.2017. http://forskning.no/content/pitesamisk-eit-forsvinnande-lite-sprak-i-skandinavia.
About Saami Languages - Dån tsamáda tjavgga - You whisper loudly - Riddu Riđđu 2013